Riita poikki ja voita väliin.

Riita se on ristiriitakin. Imagokouluttajana ymmärrän, että ollakseni vakuuttava työtehtävissä on minun huolehdittava kokonaisvaltaisesti omasta ulkoisesta imagostani. Olisinko uskottava, jos luennoisin löysässä tunikassa ja legginseissä terveyssandaalit jalassa tai jakelisin ruttuisia käyntikortteja messuilla? En, tarvittaisiin voita sanattoman viestin ja sanoman väliin.
Sokea Reettakin ymmärtäisi, että näkyvä viestini olisi ristiriidassa ammatillisen sanomani kanssa. Silti uskallan väittää, että aika moni ammattilainen viestittää sanomaansa erittäin ristiriitaisesti. THL on siitä loistava esimerkki, hyvinvointi ei millään juolahda mieleen kun tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo uutisissa tutkimuksistaaan. Momi meitä on myös joskus kohdannut sen penkkiinsä lysähtäneen lääkärin, joka omien silmäpussiensa takaa jauhaa reseptien jaon lomassa potilaalleen liikunnan tärkeydestä ja terveistä elämänarvoista. Tai sen poliitikon, joka kiihkeästi puhuu virka-asun takaa lähimmäisen rakkaudesta ja ihmisoikeuksista, mutta toisaalla kiistää tasa-arvoisen avioliittolain. Siis onko sitä rakkautta ja oikeuksia oikeasti kaikille vai eikö? Viesti ei mene perille.
Pinnallista, ennakkoluuloista vai asenteellista? Ei, vaan ristiriitaista viestintää. Ihminen on ohjelmoitu tunnistamaan epäkohtia. Näin olemme selvinneet aikojen alusta lähtien. Aivan täydellinen kilpailuetu niille, jotka osaavat asettua viestin vastaanottajan asemaan ja nähdä miten muut kokevat annetun viestin ja nimenomaan sen heikkoudet. Silloin kun viesti on luotettava ja kokonaisvaltainen, sen kuuntelee mielellään, uskoo ja muistikuva viestistä on kiistaton. Kongruenssi tarkoittaa yhdenmukaisuutta. Yhdenmukaisuus sanattoman viestin ja puheen välillä antaa vastaanottajalle vahvan ymmärryksen asiasta. Ei vastaanottajan tarvitse olla samaa mieltä puhujan kanssa, mutta on silti parempi ymmärtää sekin kiistatta, kuin jäädä pohtimaan, että ymmärsinköhän viestin oikein ja voinko omaan vaikutelmaan luottaa.
On jaksettava olla oman sisällön selvä esimerkki. Lastenkasvatusoppaissa aina painotetaan esimerkin voimaan. Sama pätee elämässä muutenkin. Asenne -tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen, ei saa aikaiseksi kuin kysymyksiä, tekosyitä ja laiskan miehen mentäviä oikoreittejä.  Kyse voi monessa kohtaa olla pienistä asioista, joita ei itse näe itsessään. Ennen kaikkea kyse on itsetunnosta, suoraselkäisyydestä ja ammattiylpeydestä. Se on viesti, jota kuunnellaan. 
Usein ristiriitaisen viestin syyt löytyvät omista uskomuksista itseään kohtaan ja epävarmuudesta. Epävarmana itsestämme pyrimme kääntämään huomioin pois omista heikkouksistamme, se on perin inhimillistä ja ymmärrettävää. Yritämme olla jotain muuta kuin olemme, eli esitämme jotakuta toista. Ongelma onkin siinä, että silloin emme keskity lainkaan omiin vahvuuksiimme vaan salaamaan heikkouksiamme, viestimme sisältö muuttuu ratkaisevasti. Se ei ole enää aito ja rehellinen vaan epäuskottava, teennäinen ja perustuu ajatukseen ’eihän kukaan vaan näe piilotettua totuutta minusta’! Kaikilla meillä on heikkouksia, mutta vahvuuksistamme ei ole automaattisesti laastariksi niiden päällä. Vahvuudet ja heikkoudet tekevät meistä aidon ja uskottavan. Erityisesti urheiluvalmentajien hokema – fake it till you make it, koskee taitoja ja osaamista, ei henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Vahvuudet ovat se voimavara, johon on hyvä panostaa. Heikkoudet voivat kääntyä myös vahvuudeksi, kun antaa itsensä olla armollinen itseään kohtaan ja kääntää ajatukset vahvuuksiin.

Kuva Piritta Fors www.pirittafors.fi

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s