Kuka seuraa johtajaa?

Muistatteko leikin, jossa yksi valitaan johtajaksi ja kaikkien on seurattava häntä sekä matkittava kaikkea, mitä hän tekee? Miten sama leikki toimisi työpaikoilla? Varmasti paremmin kuin tyly käskyttäminen kulmahuoneen ovelta meuhkaten.

Aikoinaan johtajuutta pidettiin vahvasti perittynä ominaisuutena. Se periytyi vain isältä pojalle ja pelkästään harvojen sukujen geeneissä oli tämä hieno piirre.  Totuus paljastui, kun teollistuminen lopulta toi elämäämme tiukan tuotantotahdin ja kustannustehokkuuden. Kuka sai henkilöstön toimimaan tehokkaasti ja tuottavasti? Enää eivät riittäneet hyvät geenit, pönäkkä olemus ja omien herrakerholaisten arvostus.

Henkilöstöä johdettiin aluksi kuten tehdaskoneita konsanaan ja se toki toimikin oman aikansa. Sitten huomattiin, että työntekijät olivat äärettömän huonosti sitoutuneita työhönsä ja halveksivat avoimesti johtoporrasta, joka joko sisukkuuttaan tai osaamattomuuttaan vain käski ja kyykytti. Avainsanaksi tehtaissa nousi arvostus, siis ammattitaidon, sitoutumisen ja työnteon arvostus. Hyvä johtaja osasi viestittää omaa arvostustaan tekijöilleen ja työntekijät taas osaltaan arvostivat mahdollisuutta ansaita perheensä toimeentulo, kehittyä työssään ja, da-daa, arvostivat johdon ammattitaitoa luotsata yritystä eteenpäin. Mistä tehtaanjohtaja sen tunnisti? Työhönsä sitoutunut työntekijä kommunikoi johdolle haasteistaan omassa työssään sekä hakee toimivia ratkaisuja itsenäisesti tavoitteena yrityksen etu.

Mitä johtajuus tänä päivänä merkitsee yrityksessä? Määrityksensä mukaan, johtajuus on vaikuttamisprosessi suunnitellun tavoitteen saavuttamiseksi. Eli johtajan tehtävä on vaikuttaa yrityksen toimintaan sekä ihmisten kanssa että heidän kauttaan, jotta yhteinen määritelty tavoite tai päämäärä saavutetaan. Moniko johtaja muistaa tämän? Kyse ei ole vain substanssi osaamisesta, exceleistä, organisaatiokaavoista tai kvartaalitodellisuudesta. Kyse on yhteisestä päämäärästä, sen selvästä määrityksestä ja ennen kaikkea viestistä. Jos johdon viesti tavoitteista on työtekijöilleen sekavaa yritysjargoniaa, johto saa juuri sitä mitä tilaa. Tavoite ei ole yksinkertaisesti tunnistettavissa. Keskijohdon kalenterit täyttyvät sisäisistä palavereista, joissa kinataan tunnista toiseen, mikä meidän yhteinen tavoite oikeasti on.

Paljon meillä on edelleen oppimista Kuka seuraa johtajaa –leikistä. Muistatko, leikissä ei ollut voittajia eikä häviäjiä? Huonoja ohjeita jakavaa johtajaa ei kukaan vain jaksanut kauaa seurata, ei edes leikisti ja ihan omaa koreografiaa vetävä seuraaja, vesitti lopulta koko leikin kaikkien osalta. Juuri näin vesittyy myös huonosti johdetun organisaation toiminta. 

Leadership is the capacity to translate vision into reality.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s